Uusi työ, uudet haasteet

Opiskelut tältä keväältä alkavat olla pulkassa, kesätenttejä lukuunottamatta. Mutta sain uuden haasteen kesäksi, ihan mielettömän kesätyöpaikan omalta alalta. Kaksi päivää takana ja olen tosi innostunut. Uusi työ on aluksi tottakai haasteellista, kun täytyy opetella paljon uutta ja tutustua uuteen työympäristöön. Mutta eiköhän se tästä ensimmäisen viikon jälkeen lähde. Outoa vaan taas pitkästä aikaa tehdä kahdeksantuntista päivää, opiskelijan päivät kun ovat jokainen niin erilaisia.

1/2 marathon

Puoli maraton on nyt takana, juoksin sen sunnuntaina. Edellisellä viikolla sairastin kovan flunssan, joka äityi poskiontelotulehdukseksi ja johti tietysti antibioottikuurille. Minä itsepäinen päätin kuitenkin juosta suunnittelemani puolimaratonin, kun ajattelin olevani siihen mennessä jo toipunut. Viimeistelyt jäivät luonnollisesti tekemättä eli kutakuinkin kylmiltään puolentoista viikon sairastelun jälkeen menin puolikkaalle. No järki oli varmaankin siitä hommasta aika kaukana ja juoksu oli sitten yhtä tuskaa. Sinnikko mikä sinnikko juoksin kuitenkin maaliin asti. Järkeä vai ei?

Kaunista on...

kukkakimppu omalta lapselta!

Tyypillistä -takapakkia

Olen hionut kuntoa nyt määrätietoisesti kohti kesän ensimmäistä puolimaratoniani. Ja miten käykään, sairastun pirunmoiseen flunssaan!!! Ottaa pikkasen päähän. Hengitys on ollut koivun kukinnan vuoksi muutenkin vaikeaa ja flunssan seurauksena olen ollut pari viimeistä päivää lähinnä vuodepotilas. Tänään vähän helpottaa, mutta olo ei ole silti rapea. Sinänsä itse juoksuun mennessä todennäköisesti flunssasta selviän, mutta viimeistelyt jäävät tekemättä ja tuskin silloin on mahdollisuus omia ennätyksiäkään tehdä, mikä tietysti on ollut kirkkain päämääräni.

Tein vauhtikestävyys harjotuksia tämän viikon tiistaina ja yhtäkkiä kolmannen vedon aika putosi radikaalisti, vaikka omasta mielestäni juoksin samaa vauhtia kuin aikaisemmatkin vedot. Ja koska olen sinnikko, niin tuosta notkahduksestahan vain sisuunnuin ja viimeinen veto tuli sitten tehtyä taas tavoitehaarukkaan. Nyt jälkiviisaana olisi pitänyt ymmärtää, että vedot olisi pitänyt lopettaa tuohon notkahdus vetoon, sillä se ehkä kieli tulevasta sairastumisesta ja viimeinen sisulla tehty veto ei taatusti parantanut tilannetta. Mutta jälkiviisaus on jälkiviisautta ja minä en ole ollut koskaan hyvä siinä, kun on kyse urheilusta. Periaate on, että kyllä "mies" kestää, joten periksi en osaa antaa, vaikka kroppa antaisi merkkejä muusta. Sitä voi kutsua myös tietynlaiseksi tyhmyydeksi. Mutta uskon, että sama ongelma ja "tyhmyys" on kaikilla meillä kilpaurheilutaustan omaavilla. Sanontakin kuuluu, että tyhmästä päästä kärsii koko kroppa. Näin se vaan on, ja liekö sitä taaskaan osaa ottaa opiksi...

 Ja sit vaan Buranaa, Finrexiniä ja Histeciä...

(kuva:mtv3.fi: futureimagebank.com)

-1 kg

No niin, kun mainitsin niistä smoothieista, niin tässäpä mangosmoothien resepti:

1 annos=235 kcal

1/4 prk (50g) säilykemangoa
1/2 banaani
1/2 dl rahkaa
1 dl appelsiinimehua
1 dl rasvatonta maitoa
1/2 rkl kauraleseitä
1/2 tl tuoretta inkivääriä raasteena

->tehosekoittimessa pehmeäksi juomaksi

Itse olen käyttänyt vehnäleseitä, kun niitä on ennestään kaapissa ja välillä olen jättänyt inkiväärin pois. Mangoa voi kokeila tuoreenakin. Ja appelsiiniallergian vuoksi olen käyttänyt appelsiinitiivistemehua, joka ei aiheuta allergiaoireita. Mutta näistäpä voi soveltaa itselleen mieluisia.

Mutta mm. Valion sivuilta löytyy ihania smoothie reseptejä houkuttelevine kuvineen, kuten yllä oleva marjasmoothie.

Kevään kevennys

Tai siis painon kevennys. Puolimaraton lähestyy ja jotta olisi kivempi juosta, niin pari kiloa voisi lähteä pois. Syömisen kanssa minulla ei sinänsä ole ongelmaa, kulutan kutakuinkin sen minkä syön, mutta olen kyllä hyvällä ruoalla ja herkuilla nautiskelija, mikä vaikeuttaa itse painon pudotusta. En ole ihan muutenkaan nyt siinä painossa, missä tuntisin olevani kotonani. Raskaan talven aikana uurastus on tullut palkittua usein herkuilla. Urheilua taas olen yrittänyt saada joka väliin niin paljon kuin mahdollista, mutta kun ne urheillut tunnit eivät mene ihan yksiin syötyjen kaloreiden kanssa. Nyt siis vähän tarkempaa otetta ruokailuun ja aloitin sen eilen...

Kanaa, villi-rucolaa, kirsikkatomaatteja, vihreää pestoa ja pinjansiemeniä ( jotka tosin saivat vähän liikaa väriä, kun piti tehdä taas montaa asiaa yhtäaikaa). Fetajuuston unohdin lautaselta siinä kiireessäni, mutta hyvää se oli joka tapauksessa. Eli tässäpä se kiteytyykin ruokaohjeena eli proteiinia ja kasviksia ja hiilarit minimiin. Olen nyt ihastunut myös erilaisiin smoothieihin ja niitä täytyisi kehitellä lisää. Yksi suosikkini on mangosmoothie.

Lakritsi ja suklaa ovat tällä hetkellä himoni, niitä kun pystyisi nyt välttämään...

Eilisiä

Kaupoilla siis kävin ja jotain pientä mukaan lähti itseäni palkitakseni...

Minijalkahieroja. Tulihan sitä eilen testattua, ei mikään maailmankaikkeuden rentouttavin keksintö, mutta ihan hauska ja kyllä se jalkapohjaa tärryytti.

Tältä näyttää luonnossa. Ainut vaan, että toimii pattereilla, joten saa nhdä kauan yhdet patterit jaksaa aina tärryyttää. Sinänsä laittaa varmasti veren kiertämään jalkapohjassa ja siinä mielessä toteuttaa lupaamaansa vyöhyketerapiatehtäväänsä. Ehkä sellaista arjen pientä luksusta.

Ja korupuu. Latasin sen aika täyteen kokeeksi, mutta vähän tyhjempänä menee sisustuselementinäkin. Kyllä siihen koruja aika paljon mahtuu, mutta alkaa pikemminkin muistuttaa sitten rytökasaa. Mutta ihan käytännöllinen juttu sinänsä ja helpommin tulee vaihdettua korujakin päivittäiskäytössä.

Tältä näyttää tyhjänä.

Köyhäilyä

No joo, vähän ontuva otsikko. Mutta liittyy nyt siihen, että olen päässyt kalkkiviivoille kahden ison tutkielmani kanssa. Ne ovat lähes palautuskelpoisia jo nyt, vaikka deadlineen on hiukan vielä aikaa. Hikeä ja tuskaa ja ennen kaikkea aikaa ne ovat vaatineet. Eikä ole ollut ihan helppo yhdistää kahden täysin erilaisen työn yhtäaikaista tekemistä muutenkaan. Mutta nyt olo ja stressi niiden suhteen alkaa helpottamaan. Voisin sanoa olevani ylpeä jopa niistä. Jotain kompromisseja olen joutunut tekemään, mutta siitä huolimatta olosuhteisiin nähden onnistuneita. Olen valmis ottamaan niistä kritiikin vastaan mitä tulee. Tiedostan puuteittakin, mutta ehkä en olisi parempaan enää pystynytkään, kaikkeni olen antanut. Ja voihan olla, että kun töihin saa etäisyyttä, niin jotain vielä tuleekin luotua ennen palautusta. Mutta nyt on näin hyvä. Tieteellisen tekstin luominen on välillä tuskaista, mutta luulen oppineeni myös jotain matkan varrella, joka toivottavasti auttaa tulevissa vastaavissa töissäni.
Ja siksi sana köyhäily, että tunnen ansaitsevani nyt jonkinlaisen palkinnon. Michael Korsin laukku olisi mitä ihanin palkinto..öh!, no sitä ei ole nyt saatavissa ja opiskelijan budjetilla järkevyyskin kannattaa aina miettiä. Mutta käyn tänään kyllä ostamassa itselleni jotain pientä kivaa ja ehkä luksustakin. Voisi olla tietenkin järkevää odottaa töiden arvostelu ennen isompia palkitsemisia, mutta tämä olkoonkin pieni välipalkitseminen ja se sopii myös tämän päivän budjetillekin. Katsotaan mitä löytyy...

Nyt vielä pieni luku-urakka iltapäiväksi ennen tuota "palkintoa". Tentti se vaan koko ajan lähestyy, niin että ei tässä kauheasti ehdi hengähtelemään :)