No joo, vähän ontuva otsikko. Mutta liittyy nyt siihen, että olen päässyt kalkkiviivoille kahden ison tutkielmani kanssa. Ne ovat lähes palautuskelpoisia jo nyt, vaikka deadlineen on hiukan vielä aikaa. Hikeä ja tuskaa ja ennen kaikkea aikaa ne ovat vaatineet. Eikä ole ollut ihan helppo yhdistää kahden täysin erilaisen työn yhtäaikaista tekemistä muutenkaan. Mutta nyt olo ja stressi niiden suhteen alkaa helpottamaan. Voisin sanoa olevani ylpeä jopa niistä. Jotain kompromisseja olen joutunut tekemään, mutta siitä huolimatta olosuhteisiin nähden onnistuneita. Olen valmis ottamaan niistä kritiikin vastaan mitä tulee. Tiedostan puuteittakin, mutta ehkä en olisi parempaan enää pystynytkään, kaikkeni olen antanut. Ja voihan olla, että kun töihin saa etäisyyttä, niin jotain vielä tuleekin luotua ennen palautusta. Mutta nyt on näin hyvä. Tieteellisen tekstin luominen on välillä tuskaista, mutta luulen oppineeni myös jotain matkan varrella, joka toivottavasti auttaa tulevissa vastaavissa töissäni.
Ja siksi sana köyhäily, että tunnen ansaitsevani nyt jonkinlaisen palkinnon. Michael Korsin laukku olisi mitä ihanin palkinto..öh!, no sitä ei ole nyt saatavissa ja opiskelijan budjetilla järkevyyskin kannattaa aina miettiä. Mutta käyn tänään kyllä ostamassa itselleni jotain pientä kivaa ja ehkä luksustakin. Voisi olla tietenkin järkevää odottaa töiden arvostelu ennen isompia palkitsemisia, mutta tämä olkoonkin pieni välipalkitseminen ja se sopii myös tämän päivän budjetillekin. Katsotaan mitä löytyy...
Nyt vielä pieni luku-urakka iltapäiväksi ennen tuota "palkintoa". Tentti se vaan koko ajan lähestyy, niin että ei tässä kauheasti ehdi hengähtelemään :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti