Viimeiset päivät tunteita täynnä

Läksiäisiä on tullut vietettyä sekä työpaikalla, että asiakkaiden kanssa. Tunnelmia alkuviikon päivistä.

Harmi, kun monta upeaa annosta jäi kuvaamatta.
Työkavereiltani sain läksiäislahjaksi Espritin korvakorut. Juuri sellaiset, että olisin voinut ne itsekin ostaa. Vaihtelua helmikorvakoruihin.

Valo heijastaa, ettei korut näy kunnolla, mutta pienet renkaat, joissa pieni kristallikivi-rivi.

Mahtaa olla huomenna aamulla outo fiilis, kun ei tarvitsekaan lähteä töihin... 

Päivän ateria

Ilmakuivattu kinkku. Ilmakuivattua kinkkua on tullut syötyä ulkomailla ollessa, mutta jostain syystä olen nyt vasta "löytänyt" sen täällä Suomessa ostoskoriini. Ilmakuivattu kinkku tuo vaihtelua tavallisiin kana-/jauheliha-/tonnikala -salaatteihin. Maku on sopivan vahva ja tuo hyvän proteiinilisän ateriaan. Ainut huono puoli siinä on, että kuljetettaessa salaatti töihin rasiassa, lihat limppautuvat yhdeksi köntiksi, vaikka kuinka ne asettelee ilmavasti salaattirasiaan. Esteettisestä ilmeestä en niin tiedä, mutta hyvää on.

Tämä salaatti tuli nyt vähän kiireessä väsättyä ja jäi vähän yksipuolisesti kinkku-raejuusto-tomaatti-sieni -salaatiksi.

Ajatuksia keskiviikkopäivältä

Viimeiset työpäivät ennen opintovapaata kiitävät kuin siivillä, paljon tehtävää, muille jaettavaa, opettamista, delegointia. Välillä tulee haikeus kun istuu omassa työhuoneessa ja miettii mitä kaikkea on oppinut ja kokenut näinä vuosina. Toisaalta asiat ovat viimeisen puolen vuoden aikana muuttuneet niin paljon, että siinä mielessä en lähde siitä pois, mihin olen aikanaan tullut ja missä työympäristössä olen nämä työvuoteni viettänyt. Tietyllä tavalla yksi ajanjakso on kohta takana. Varsinaisesti en sulje ovea takanani, mutta käytännössä niin varmaankin tulee olemaan, että aikanaan huomaan itse sulkeneeni tuon oven takanani. Edessä on paljon mahdollisuuksia ja uusia ovia. Niinhän se on, yksi ovi takana sulkeutuu ja toinen edessä avautuu.

Näin sitä vaan herkistyy, vaikka koko ajan päätökset ovat olleet omissa käsissäni. Jo nyt menneet vuodet tuntuvat jopa kultaisilta muistoilta, vaikka ainahan siellä on ollut niitä vaikeampiakin aikoja, muistona on kuitenkin se rikkaus, mitä on saanut. Pitkä pätkä elämääni on ollut tässä työpaikassa ja olen kasvanut itsekin sen mukana. Olen saanut tavata paljon erillaisia ihmisiä ja osa on jopa tarttunut mukaan elämääni. Vielä viisi työpäivää ja sitten on aika jatkaa matkaa.

Tarvehankintoja 3 -valinnan vaikeus

Minkä näistä nyt valitsisi, tai mitkä...?
Silmälasitkin täytyy uusia, kun vanhat vahvuudet eivät tunnu enää riittävän. Valinnan tekee vaikeaksi myös se, että kahdet käytössä olleet lasit ovat olleet tosi mieluisat. Yhtä "täydelliset" tässä siis hakusessa.

Ja kävin tänään ottamassa uuden tatuoinnin. Kyse on aika pienestä tatuoinnista, jota olen suunnitellut noin kuusi vuotta. Kyse ei ole siis mistään päähänpistosta. Itse asiassa olen ensimmäisen tatuoinnin otettuani ollut sitä mieltä, että yksi ehdottomasti riittää, mutta tämä aihe, jonka nyt otin, on iän myötä vain korostunut elämässäni, se liittyy juuriini ja siihen mistä olen. Tämä piti vielä ottaa. Vanhaakin samalla korjailtiin. Sinänsä en suosittele tatuoinnin ottoa kenellekään ja se vaatii aina tarkkaa harkintaa. Ne ovat kuitenkin ikuisia. Ja kuten ensimmäisen tatuointini kanssa kävi, sitä on jouduttu korjailemaan tietyistä syistä johtuen. Nämä tatuoinnit ovat kuitenkin osa minua ja korostavat sitä mitä olen. Ehkä tämä elämän muutoskohta sai nyt aikaan sen, että toteutin suunnitelmani asian suhteen. Muuten olisi saattanut jäädä vieläkin suunnitteluvaiheeseen. Nyt aika oli kypsä.

Helmiä

Alennusmyynnistä löysin helmikorvakorut ja kauluakorun. Ei voi mitään, helmet kiehtovat. Ne ovat vain niin ikuisen kauniita. Nämä tosin eivät ole aidot helmet, mutta hopeiset ketju ja lukot, joten ei ole kuitenkaan pahinta rihkamaakaan.

Yksinkertaista ja kaunista.

Tarveostoksia nro 2

Juoksuliivit! Edelliset ovat jo aikansa eläneet, mutta koska uusia tarpeeksi hyviä ei ole eteeni sattunut, enkä siis ole etsinyt, niin nyt ne käytännössä kävelivät minun eteeni. Juostessa liivin pitää olla todella napakka ja istuva. Valitettavasti kaikenlaisia lötkökankaisia toppeja myydään juoksutoppeina. Nämä ovat vielä varsinaisesti testaamatta, mutta Chock Absorbereihin olen mieltynyt myös muussa urheilukäytössä, mikä vakuutti sovituksen lisäksi valinnassa.

Ja sitten vaan testing, testing juoksemaan.

Myös ihanat ruutuhousut lähtivät samalta reissulta mukaani. Tässä kohtaa pieni morkkis.. Mutta ihanat pöksyt moneen käyttöön.

Ja nämä Espritiltä.

Tämä on siis jo vanhempi mekko, mutta liittyi myös tarveostoksiini, eli alusvaatekokeilu: mekon alta ei saa näkyä alusvaaterajat, joten sovituskopissa testausta mekon kanssa. Alusvaatteet jääköön nyt kuitenkin kuvaamatta. 

Mutta näin nätisti tämä mekko istuu, kun aikaisemmin esittelin sitä vain hengarissa riippumassa.

Koti

Syksy tuo mukanaan uusia projekteja, ja koska jatkossa tulen olemaan kotona kohtuu paljon lukuhommien merkeissä, niin koti on seuraava projekti. Taas vaihteeksi. Onhan tässä kotia tietysti remontoitu matkan varrella, mutta totesin tässä kesän aikana, että meidän koti on suunniteltu ja järjestetty kolmen hengen perheelle, vaikka meitä on neljä. Joten säilytystilaa kaivataan ihan ensimmäiseksi, seuraavaksi yhtenäisyyttä ja kolmanneksi tilanjakoa ja neliöiden käytön suunnittelua. Jokainen projekti pitää aloittaa jostain ja koska mieheni on vähän hidas lämpenemään näille minun projekteille, niin päätin aloittaa pienimmästä päästä ensin. Haussa olisi vaatekaappi. Iskun Meri-mallistosta löytyisi tarpeeseen sopiva.

Olen pähkäillyt asiaa niin, että koska jatkossa luen paljon kotona, niin kodin täytyy olla sellainen paikka, jossa mieleni voi rauhoittua ja keskittyä. Kodin tulee olla siis harmoninen ja siisti. Monenlaista suunnitelmaa on mielessä, mutta pikku hiljaa täytyy tässä toteuttaa ideoita ja miettiä järkevät ratkaisut. Harmi, ettei lisäneliöitä ole myytävänä, voisin ottaa niitä ainakin yhden huoneen verran lisää.. ;)

Kasvishöystö

Marjakausien kääntyessä lopuilleen, on aika katsoa kasvisherkkuja. Inspiraationa toimi ystäväni lahjoittama kesäkurpitsa hänen omalta kasvimaaltaan.

Herkullinen kasvishöystö, johon sisältyy halutussa suhteessa kesäkurpitsaa, paprikaa, sieniä, sipulia, joukkoon hieman oliiviöljyä, suolaa ja Välimeren yrtit-mausteseosta. Höystö peitellään tomaateilla ja vuohenjuustolla. Uuniin 200 astetta ja n. 20-40min. Minulla meni 45 min, että kesäkurpitsat pehmenivät tarpeeksi. Pesto sopii myös mukaan, mutta mieheni ei pestosta välitä, joten sitä lisäsin vain omaan annokseeni. Kasvishöystö on helppo ja siihen voi lisätä mielensä mukaan mitä keksiikin. Seuraavalla kerralla voisi sekaan heittää oliiveja ja fetajuustoa ainakin. Höystö sopii syötäväksi lihan ja kalan kanssa, mutta on ihan herkkua sellaisenaankin. Nam!

Kaunista on...

kukkakimppu ystävältä.

En voi olla,...

fiilistelemättä vielä näitä H&M:n kuvia. Vaikka olen sitä mieltä, että kesä saisi vielä jatkua, niin näitä kuvia katsellessa alkaa odottamaan jo syksyä ja ns. koulupukeutumista. Niin, kolmen viikon päästä olen statukseltani taas pitkästä, pitkästä aikaa, opiskelija. Uudet tuulet puhaltavat siis kohta elämässäni. Jännää nähdä mitä kaikkea yliopistomaailma tuokaan eteeni ja ihanaa ajatella sitä vapautta, mitä tuleva opintovapaa tuo. Sen jälkeisestä elämästähän ei voi vielä mitään sanoa, mutta ei tarvitsekaan, kerrankin ovet saavat olla ihan rauhassa avoinna.

Vaikka täytyypä sanoa, että sama tyyli minulla kutakuinkin on riippumatta siitä, että olenko luentosalissa vaiko toimistossa. Mutta saanhan minä vähän inspiroitua tästä tulevasta " uudesta elämästäni" :D

Lisää H&M:n himotuksia

Sininen perusbleiseri. Saa nähdä tuleeko. Ensi ilmoituksella loppuunmyyty, toinen ilmoitus syyskuun lopussa toimitus...

Annan H&M:n kengille mahdollisuuden. En ole kovin hyvä korkokantakenkä-kävelijä, mutta korokepohjilla menee yllättävästi korkeampikin korko. Kannattaa kokeilla. Katsotaan, kun tulee sopiva koko.

Pitsisomisteinen paita ei ole vielä tullut. Mietityttää, että tuleekohan pidettyä, jos päätän pitää paidan. Ehkä bleiserin alla? Näitä rajatapauksia, että onko tyyliseni.

Fiiliksiä loman ajalta

Matka mökille. Mitä lähempää keskiyötä kello oli ja mitä ylempänä Suomessa mentiin, sitä kauniimmin ilta-aurinko näkyi. Etelä-Suomessa ei tätä yön kauneutta enää näe, koska hämärä tulee jo kohtuu aikaisin. Aurinko näkyi sateesta huolimatta.

Mansikka-ajan mentyä, tuli mustikka-aika ja tietysti mustikkapiirakat.

Helppo ohje:
3 munaa
2 dl sokeria
200g rasvaa
3 dl maitoa
6 dl vehnäjauhoa
3 tl leivinjauhetta
3 tl vaniliinisokeria
kaikki aineet sekaisit -marjat päälle- uuniin 200 astetta, n. 20 min.

Hiljaiseloa

Hiljaiseloa ollut.. kyllä ihminen on sitten kiireinen lomalla.
Mutta tulin nyt laittamaan muutaman kuvan H&M:n tilauksestani, sillä loppujen lopuksihan se tilaus lähti, vaikka sitä aikani pyörittelin ja täälläkin pohdin.
Nämä H&M:n kuvat ovat inspiroivia.

Lämmintä syksyn viileyteen ja vilposiin luentosaleihin. Tuli väärä koko...odotan vaihtoa.

Perusneule, johon sopii erinomaisesti kauluspaita alle. Tuli jo.

Kynähame vyöllä. Ihana yhdistelmä kauluspaidan kanssa. Vielä tulematta...

Lyhythihainen kauluspaita, mutta valkoisena. Vaatekaapin perussettiä. Tuli jo.

Osa tuotteista lähti vaihtoon, osan palautin, osa tulematta. Katsotaan nyt sitten tämän lähettelyruljanssin jälkeen, että mitkä tosiasiallisesti minulle jäävät.