Ja pakkanen paukkuu

Ulko-urheilut jäävät näköjään tällä viikolla vähemmälle. Mutta luonto on tosi kaunis, luminen ja pakkasen huuruinen. Ja kirkas ilma auringon säteineen lämmittää mieltä.

Kevättä tässä odotellessa, vaikka talvessakin on omat puolensa.

Mahtis viikonloppu takana

Viikonloppu oli suuri kokemus-pläjäys. Oli konsertti, kahtena iltana kolmen ruokalajin illallinen, hyvää seuraa ja urheilua. Ja minä onneton sain näistä napattua vain yhden kuvan ja se on tämä...

Mutta sinänsä tämä kuvaa molempien iltojen puolesta, Crème brûlée. En ole ikinä maistanut niin hyviä
Crème brûlée -annoksia kuin nämä kaksi olivat. Ja oli muuten ihan sattumaa, että ne kuuluivat molempien iltojen menuihin ja se oli minullekin yllätys. Toinen annoksista oli ammattikokin valmistama, toinen kotikeittiössä valmistettu.
Tämä herkku inspiroi minua sen verran, että kaivoin myös ohjeen kyseisen herkun valmistukseen. Resepti on lainattu Valion sivuilta.


Crème brûlée on klassinen, ranskalainen jälkiruokaherkku, joka on yllättävän helppo valmistaa. Ohje kuudelle hengelle.
Valmistusaineet

puolikas	vaniljatankoa
1  prk  (3,3 dl)	kuohukermaa
1  dl	kevytmaitoa
4	keltuaista
1/2  dl	sokeria

Pinnalle

hienoa ruokokidesokeria

Valmistusohje

Halkaise vaniljatangon puolikas. Kaavi sen sisus (siemenet) leikkuuveitsen hamarapuolella. Laita ne ja tanko kattilaan yhdessä kerman ja maidon kanssa.

Kuumenna seos hitaasti kiehumispisteeseen.

Yhdistä kulhossa keltuaiset ja sokeri, vatkaa niitä hetkisen kevyesti. Kaada kuuma kermamaito munamassan joukkoon ohuena nauhana. Sekoita koko ajan hyvin, mutta älä vatkaa liikaa ettei pinnalle muodostu vaahtoa.

Kaada seos siivilän läpi annosvuokiin.

Nosta annosvuoat syvälle uunipannulle. Siirrä uuniin. Kaada uunipannulle kuumaa vettä niin, että se ulottuu annosvuokien puoliväliin.

Kypsennä uunin alaosassa 190 asteessa 20 - 25 min. Ota uunista, kun massa alkaa olla hyytynyttä, mutta ei vielä kovaa. Anna jäähtyä jääkaapissa 2 - 3 tuntia.

Ripottele juuri ennen tarjoilua pinnalle ruokokidesokeria. Paahda jälkiruokiin karamellimainen, rapea pinta kaasupolttimella.

Mikäli ei ole käytettävissä kaasupoltinta, voit tehdä rapean sokeripinnan jälkiruokiin näin: Sulata 1 dl tavallista hienoa sokeria paksupohjaisessa teräskattilassa keskilämmöllä. Anna sokerin sulaa ja saada aavistus kullanruskeaa väriä. Kaada sula sokeri leivinpaperille, levitä se heti teräslastalla ohueksi levyksi. Anna jäähtyä täysin ja kovettua. Murskaa kovettunut sokerilevy leivinpaperin välissä pieniksi muruiksi nuijaa käyttäen. Ripottele jälkiruokien pinnalle ennen tarjoilua.

Joten tätäpä täytyy tämänkin kotikokin joskus kokeilla. Ehkei kuitenkaan kannata sitä kokeilua suorittaa oikeasti ensimmäistä kertaa silloin, kun on vieraita tulossa.

Förbi

Väsynyt, mutta onnellinen. Pari päivää mennyt tässä toipuessa. Nyt täytyy palkita itsensä tästä uurastuksesta. Mielessä jo suunnitelma ja edessä rentouttava viikonloppu.

Ja jostain syystä kevään taas lähestyessä olen saanut pakkomielteen...

Ja tämä tällä kertaa mustana. Michael Korsin sivulla ei ollut tätä enää kuin Large Totena, joten saakohan enää pelkkä Tote? No sinänsä minun Large Tote on nytkin koko ajan niin täynnä, että toisaalta, riittäisikö minulle edes pienempi...?
Pakkomielle tai mikä onkin, niin kyllä tämä malli on vain NIIN klassinen ja kaunis.

Lauantai-ilta

Viikko sitten vierähti nopeasti. Onneksi paranin flunssasta nopeasti ja pääsin taas ladulle. Kroppa ja mieli niin tarvitsevat oman säännöllisen liikunta-annoksensa.
Perjantai meni eräissä pirskeissä. Ja erään punaviinilasillisen pirskeet päätyivät myös Michael Kors -laukulleni ja valkoiselle paidalleni. Illan ensiapu ja tämän päivän ahkerointi Vanishin kanssa pelastivat puseron. Mutta nahkalaukun kanssa en ole vielä löytänyt ratkaisua. Miten punaviiniläikät lähtevät nahasta?
Itse "läikyttäjä" oli kyllä kovin pahoillaan ja tänäänkin vielä kyseli tilinumeroa, johon voisi maksaa korvaavan summan. No mitä siihen oikein sanomaan, ei laukku nyt pilalla varsinaisesti ole ja tulen sitä pitämään tahroista huolimatta, mutta tottakai niiden olemassaolo hieman häiritsee, vaikka ruskeasta nahasta ne eivät niin näykään. Tietoisuus ja oma tarkka silmä vain nyt riittävät. Mutta vaikka laukku korvattaisiinkin rahallisesti, niin ensinnäkään noita laukkuja ei nyt niin vain Suomesta saakaan ja toisaalta, mitä minä kahdella samanlaisella laukulla tekisin? Täytyy vielä yrittää jotain kotikonsteja...
Tenttipäiväkin nyt sitten lähestyy ja stressitaso on noussut sitä mukaan. Voi olla, että blogi on hiljaa seuraavat pari päivää, kun itse bloggaaja on nenä kiinni kirjassa, eikä pysty oikein ajattelemaankaan mitään muuta itsensä ulkopuolella olevaa kuin tenttikirjoja.

Huomenna

alkaa H&M:n Versace Cruise Collection -myynti, joka ymmärtääkseni tapahtuu ainoastaan nettitilauksina.

Niin houkuttelevalta kuin Versace ja nettimyynti kuulostaakin ( en ole ollut kertaakaan jonottamassa H&M:n erikoiskampanjamyynteihin ) ja niin herkulliselta kuin tuo mainoskuva näyttääkin, niin täytyy sanoa, ettei nyt minua tämä kampanja liikauta pätkääkään.
Syy on ehkä enemmän minussa, mutta en nyt vaan jaksa yhtään innostua.
Eli huomennakin tiukasti 8h kirjastossa.

Inspis-kuvia

Omasta kaapistani löytyy vaatteita moneen lähtöön. Olen tässä miettinyt, että pitäisi enemmän yhdistellä vanhoja vaatteita ja löytää mieleisiä kombinaatioita, eikä aina haalia uusia vaatteita. Vaatekuvastot ovat hyviä inspiksen lähteitä myös vaatekokonaisuuksien suunnitteluun.

Erilaisia kivoja vaihtoehtoja esim. kauluspaita-neule-bleiseri-huivi -yhdistelemiseen löytyy ihan jo H&M:n kuvastoista.

Yhdistelmiä pitäisi miettiä ajan kanssa, sillä aamulla kiireessä tai illalla väsyneenä ei tule kuin katsottua joku varma ja helposti aina samanlainen kokonaisuus.

Niin vakaasti aioin tänä talvena käyttää hameita ja mekkoja housujen vastapainona, mutta sinnepä ne ovat kaappiin jääneet.

Olisikohan ratkaisuna, että ottaisi aikaa miettiä kivoja kokonaisuuksia ja kuvata sitten ne, niin että muistaisi sitten siinä arjessa, että millaisia erilaisia variaatioita omista vaatteista saikaan luotua. Kuvaaminen vaatisi hieman panostusta, mutta myönnän kyllä omaksi ongelmakseni, että moni kiva vaate saattaa jäädä vähälle käytölle, kun se ei ole kaapin avatessa heti näkyvillä. Ja kun lähdön aika on, niin usein jää miettimättä kokonaisuutta sen kummemmin, vaan pitäytyy perusjutuissa ja helpoissa ratkaisuissa ja mukavuusalueella. Usein tuntuu, että ei ole mitään päälle pantavaa, vaikka kaapit pursuavat vaatteita. Uudenlainen yhdisteleminen voisi olla ratkaisu tähän "vaatteettomuuden" ongelmaan.

Vaikka en urheilemaan pääse,

niin urheilu kuitenkin mielessä.
Kävin täydentämässä vähän urheilu-aluskerrastopuolta urheilukaupasta. Nyt näytän vanhimmille ja pinttyneimmille aluskerrastoille roskista, sillä uudet pääsevät hetimiten käyttöön, kun tästä flunnsasta tokenen. Laadukas aluskerrasto on kyllä ulko-urheilua harrastavalle ihan must! Urheilu on paljon miellyttävämpää, kun on oikeanlainen materiaali ihoa vasten, joka pitää lämpimänä ja vie hien pois iholta. Itse asiassa, en voisi elää ilman kerrastoja, saati sitten urheilla. Lasten kanssa talvella ulkoillessakin puen aina aluskerraston alimmaiseksi.
Kun urheilee paljon, niin hiki ja haju meinaavat pinttyä. Mutta itse olen ottanut tavaksi suihkuttaa nestemäistä pesuainetta kainaloihin käytön jälkeen ja ennen pesua ja on tuo etikkakin tullut kokeiltua. Molemmat keinot toimivat ja pidentävät kerraston käyttöikää.
Laadukkaat kerrastot ovat hiukan hintavia, mutta vakuutan, että ovat hintansa arvoisia. Laadukasta aluskerrastoa eli paita+housut ei yleensä saa alle 50 euron. Tosi hyvät materiaalit maksavat jo yhden paidan osalta viidestäkympistä ylöspäin. Ja housut siis erikseen. Halvemmat, mutta vielä menettelevät kerrastot 30-50 euron luokkaa. Halvemmat menevät harrastelijallekin. Itse aktiivisena urheilijana vaadin laatua ja istuvuutta aluskerrastoilta. Halvimmissa materiaali on hieman erilainen kuin kalleimmissa, samoin kuin istuvuudeltaan vähän löysähkön mallisia, ei istu niin iholle, mutta kannattaa aina ostotilanteessa sovittaa. Mutta suosittelen myös harrastelijaurheilijoille aluskerrastoa, vaikka vähän halvempaakin. Siinä on nimittäin ero, mitä päällensä pukee urheilua varten.

Uudet kerrastoni, perus Craft ja Seamless McKinley ihanan kirsikkaisen punaisena.

Sick - sick-sick -again!

Mikä siinä on, että olen taas kipeä??? Itken noiden ulkona olevien hienojen hiihtokelien perään!
Ihan oikeasti! Yritä tässä sitten urheilla...

??#%&66"!!! (=painokelvotonta tekstiä )

Muutama uusi juttu ja vähän vanhaakin

Viime aikoina olen kaipaillut huiveja asuihini täydentäjäksi ja löysinkin alennusmyynnistä pari ihan kivaa huivia edulliseen hintaan.

Huivi usein korvaa korun ja antaa jotenkin loppuun mietityn vaikutelman. Huivilla saa myös vaihtelua vaatteisiin.
Ja sitten, yksi uudehko kauluspaitakin. Niitähän ei siis voi olla liikaa. Ja sitä paitsi minun yksi entinen sinivalkoinen kauluspaita on hajoamassa, joten siinäpä syy uuteen!

Hiukset kuosissa

Kyllä, ja onpahan taas vähän aikaa.

Lunta on tullut sen verran paljon, että tänään aloitan hiihtokauden täällä etelässäkin. Joulureissullahan sain jo hyvän alun. Tästä tulikin varsinainen treenipäivä, aamulla punttitreeni ja illalla hiihto.
Ja ei kun baanalle!

kuva lainattu: suomenlatu.fi

Heip!

Opiskeluhommat ovat tosiaan lähteneet käyntiin kovalla kiireellä. Alkuviikon koulupäivät toivat paljon uutta mukanaan. Tietää seuraavat kaksi viikkoa aika tarkkaan, mihin aikansa käyttää. Noh, se siitä nyt.

Mutta tänään olen menossa kampaajalle. Muutenhan asiasta ei kannattaisi numeroa tehdä, mutta viime aikaiset aikaisemmat käyntini ovat olleet sen verran epämukavia, jopa karmaisevia kokemuksia, että tietyllä jännityksellä menen taas tänään. Paikalla on kyllä oma kampaajani, mutta välillä olleiden huonojen kokemusten vuoksi tuntuu, että jotenkin menen sinne kuitenkin jännittäen lopputulosta. Ja se on oikeasti ihan väärin! Kampaamoonhan pitäisi mennä nauttimaan rentouttavasta hetkestä ja nautiskella, kun joku toinen tekee työtä "kauneutesi" eteen. Aikaisemmat kokemukset yksityiskohtineen löytyy blogin aiemmista postauksista...

Sunday-monday...

Huomenna sitten arki varsinaisesti alkaisi eli opiskelutkin virallisesti. Lukenut olen jo useamman päivän isolla vaihteella ja vauhti edelleen kiihtyy, sillä tajusin vasta eilen, että tenttiin on enää kaksi ja puoli viikkoa jäljellä. Kyseessä on iso tentti ja luettavaa on todella paljon. Itse asiassa tuona samana hetkenä, kun tutkailin kalenteria, iski ahdistus ja stressi. Tämä tentti nimittäin tulee omalla panoksellaan määrittelemään tulevaisuuttani ja jopa lähitulevaisuutta. Nyt siis seuraavat viikot menevät kaiken liikenevän ajan puolesta tiukasti kirjojen parissa. Pidän todella opiskelusta, mutta aina ennen tenttiä tahtoo mennä stressin puolelle ja nyt mitä suurimmassa määrin.

Seuraavat pari vuorokautta olen kiinni opiskeluissa ja jopa poissa kotoa, joten palaan asiaan taas keskiviikkona.

Viimeinen joulusta

Olkoon tämä nyt sitten viimeinen aihe joulusta, sillä kyllä ajatukset ovat jo kääntyneet kevääseen ja odotan kauniita keväisiä ja aurinkoisia päiviä. No talvikin on hädin tuskin Etelä-Suomeen saapunut, mutta kevääseen päin siitä huolimatta ollaan menossa, vaikka talvi tulikin myöhään.
Joululahjoista ei ole nyt isommin kuvia, mutta joulupukin pakettiin kuuluu mm. äitini neulomat pipo, kaulahuivi ja sormikkaat ja suklaata. Sekä nämäkin, joista on jopa nyt kuvakin.

Lasisydän. Joka ei tule kyllä oikeuksiinsa kuvassa.

Dvd. Vielä en ole katsonut tätä, mutta kovasti tätä on kehuttu. Varaan tälle oman rauhallisen hetkensä.
Muista lahjoista ei ole kuvia, joten olkoon joulu nyt tältä erää paketissa.

Joulun jälkeinen lahja

Pikkasen palaan vielä jouluaiheisiin, nimittäin joululahjoihin. Joululahjoja sain hyvin maltillisesti, täytyisi tehdäkin niistä oma postauksensa, mutta koru mistä kirjoittelin, niin näinhän se meni, sitä ei löytynyt pukinkontista. Mutta klikkasin sen heti joulun jälkeen tilaukseen ja koru saapuikin nopealla toimituksella kotiin.

Helmet ovat vain niin kauniita. Aidoista helmistä ei tässä tosin ole kyse. Taitavat olla kuitenkin viljeltyjä helmiä, kun korulla oli kuitenkin sen verran hintaa. Ei siis mene ihan rihkama-kategoriaan.

Mineraalimeikkejä

Taisin mainita ennen joulua, että tein pienen kosmetiikkatilauksen. Tilasin Briteistä Elfin minaraalimeikkejä ja lomani aikana paketti oli saapunut. Tilasin Elfiä nyt siis ensimmäistä kertaa. Tähän astihan olen käyttänyt Bare Mineralsin mineraalimeikkejä. Tilasin kokeeksi Starter Kit -pakkauksen, jossa on meikkipuuteri, peitepuuteri, poskipuna, kaksi meikkisutia + pussukka.

Vielä en ole meikkejä testannut, sillä nämä päivät ovat tässä ihan kotona lukuhommissa hurahtaneet enkä ole ulkona juuri käynyt, joten meikittömänä olen kotona oleskellut. Olen kuitenkin lukenut eräistä blogeista, että nämä olisivat ihan yhtä hyviä kuin Bare Mineralsinkin tuotteet, mutta ainakin halvempia ne ovat ja siitäkin huolimatta, että molemmat olen tilannut Briteistä. Suomessa Bare Mineralsin hinnat ovat joka tapauksessa aika suolaiset. Joten Elf tuntuu nyt todella edulliselta tuotteelta.

Päivät ovat menneet aika tarkasti nyt nenä kiinni kirjassa palattuani, vähän punttitreeniä olen tehnyt, mutta ulkona oleva sää ei juuri innosta lenkille, varsinkaan nyt, kun pari viikkoa sai kunnon lumella hiihdellä. Huomenna aikomukseni on tosin laittaa nastakengät jalkaan ja lähteä juoksemaan, satakoon sitten vaikka saavista kaataen. Onpa kyllä oikeasti masentava keli ulkona, tammikuussa sataa vettä!!

Uuden vuoden vietosta tunnelmia

Uusi vuosi tuli vietettyä ystävien mökillä Lapissa. Lapset jäivät mummin ja papan hoiteisiin, joten uutta vuotta tuli vietettyä aikuisten kesken. Uuteen vuoteen kuului kahdeksantoista kilometrin hiihtolenkki, sauna pitkän kaavan mukaan ja hyvät syömiset ja juomiset, hauskaa seuraa tietenkään unohtamatta.

Jäätaidetta. Ystäväni itse tekemä.

Sininen hetki tunturin kupeessa.

Raketit jäivät tänä vuonna ampumatta. Sädetikut ja kynttilät loivat tunnelmaa.

Täytyy sanoa, että uusi vuosi vaihtui tänä vuonna tosi hauskoissa ja rennoissa merkeissä. Niin rakkaita kun omat lapset ovatkin, niin joskus on kiva vaihtaa vapaalle ja olla liikkeellä pariskuntanakin, eikä vain äitinä ja isänä.

Siinäpä pari postausta nyt matkalta. Seuraavaksi katse siis niihin uuden vuoden tuomiin asioihin.

Uusi Vuosi 2012

Nyt blogitaukoa on tullut kuten ennustelinkin. Aina joku kun pyöri ympärillä, vähintäänkin lapset, niin en vaan saanut rauhaa pienen postauksen verran. No katsotaan kuinka tämä uusi vuosi lähtee käyntiin. Ensiksi muutama kuva lomareissulta ja kuvista voi päätellä, että kun lunta on, niin Lapissa loma tuli vietettyä.

Napapiirin Joulupukinpajalle tuli ensimmäinen pysähdys lasten mieliksi.

Itse jouluaatto tuli vietettyä ihan rauhallisissa merkeissä perheen kesken.

Lunta oli jo mentäessä aika paljon ja sitä sateli lisää koko loman ajan. Oli siinä lapsilla riemua.

Jouluateria oli perinteinen suomalainen jouluateria, mutta kyllä minä niistä perinteisistä jouluherkuista tykkäänkin.

Uutuutena kokeilimme piparijäädykkettä, mikä olikin ihan taivaallista. Luulenpa, että tästä tulee perheemme jokavuotinen jälkiruoka jouluaterialle. Unohdin ottaa reseptin mukaani, mutta saan sen postitse myöhemmin. Teen reseptistä postauksen myöhemmin.

Ja rakovalkea paloi pihalla.

Poikani piparitaidetta.

Ja joulunamuiltahan ei välttynyt...