Heti alkuunsa julistan julkisesti sodan itseäni kohtaan. Kyse on painonpudotuksesta. Ylimääräisiä kiloja on jäänyt viimeisestä raskaudesta n.6kiloa. Julistamalla sodan täällä, olen julkisesti sitoutunut painonpudotukseen. Lähtöpaino on 63.9 kg ( muutama päivä sitten ). Tämä ei ole kuitenkaan laihdutusblogi. Tuo paino - toisin sanoen liikakilot- ovat vaan suorassa yhteydessä vaatteisiin mitä pystyn pukemaan päälleni vaatekaapistani tai ostan. Ja vaatteet, kuten laukut ja kengätkin ovat suorassa yhteydessä kauneuteen, ja intohimoni. Vaatteet ovat intohimoni, mutta laukut ovat ainakin tällä hetkellä ykkösjuttu. Kengät tulevat kakkosena ja vaatteet kolmantena.

Mieheni pitää minua tältä osin pinnallisena, anteeksi kulta, jos joskus luet tämän. Kuulen aina kommentteja pursuavasta vaatekaapistani, joita kaikkia en kuulemma ikinä ehdi käyttämäänkään,  kenkien paljoudesta ja seuraamistani Huippumalli haussa yms. vastaavista tv-ohjelmien katsomisesta ja koikkelehtivista malleista.
Mutta miehet eivät voi ymmärtää..

Ehkä tuo kommentointi on osaltaan esittämistä (?), kun kuitenkin sain 30v. lahjaksi Louis Vuittonin -käsilaukun, joka on ehdottomasti käsilaukkujeni helmi. Mieheni ei varmaan tajunnut, että siitä se vasta alkaa..
Enää en halua kuin merkkilaukkuja. Tosin tästä periaatteesta olen yhden laukun verran joutunut tinkimään. Mutta kun Benettonin laukkuja en laske merkkilaukuiksi, niin toistaiseksi tuo on vielä, VIELÄ, jäänyt ainoakseni merkkilaukukseni. Mutta jatkoa odotellessa.

Tähän täytyy mainita eräs lehtiartikkeli, joka kertoo naisen laukkumaailmasta ja sivuaa minun ajatuksiani kovasti. Kirjoittajaa en ole ottanut ylös, joten joudun tyytymään tässä vähän vain viittaamalla artikkeliin, jonka nimi on "Naisellista laukkumatematiikkaa". Kirjoittaja kirjoittaa, että laukkupolitiikka on korkeampaa matematiikkaa, joka todennäköisesti on miehille melko mystistä. Artikkelissa puhutaan laukkujen koosta ja muista seikoista, jotka ovat ratkaisevia valinnassa. Loppuyhteenvetona on, että laukun pitää olla iso, monilokeroinen, ihana sekä eri tyyleihin ja väreihin sopiva. Ja, että tuon yhtälön ratkaisemiseen tarvitaan tippaleipäaivoja ja korkean tason matematiikkaa. Artikkeli on mainio ja se päätyi jääkaappimme oveen. Jatkoa seurasi mieheni puolelta.
Jääkaapin oveen ilmestyi muutama päivä sitten sarjakuva Viistä ja Wagnerista. En onnistunut sitä kopiomaan vielä tänne, mutta näin se meni:

Viivi: " Älä syö nakkeja suoraan paketista! "
Wagner: " Mistä sitten? "
Viivi: " Lautaselta, ruokapöydässä. "
Wagner: " Minun tekee mieli nakkeja juuri nyt. "
Viivi: " Tekee minunkin mieli Louis Vuitton- käsilaukkua juuri nyt! "
Wagner: " Miten se nakkeihin liittyy? "

Uskallanko pitää tätä merkkinä ymmärtämyksestä.. ehei, se ei ole mahdollista, mutta ehkä jonkinlainen suopeus kuitenkin taustalla havaittavissa kai. No mieheni on osoittanut ennenkin hiljaista hyväksymistä "hömpötyksiäni" kohtaan, vaikka ollut aluksi hyvinkin kielteinen asenne.

Mutta lähtöpaino ja helmi Louis Vuitton. Tästä jatketaan.