30.11.2010

Marraskuu on lopuillaan. Marraskuu on ollut muutosten ja huonojen uutisten täyteinen. Eikä viimeinenkään marraskuun päivä tehnyt siihen muutosta, lisää murhetta ja mietittävää. Minusta tuntuu, että olen vanhentunut tämän yhden kuukauden aikana ainakin vuoden.  Toivottavasti kurssi kääntyy heti huomenna, kun alkaa joulukuu.
Joulu on ihanan tunnelmallista aikaa ja olisi kiva viettää se mukavissa merkeissä ilman stressiä ja ilman suurempia huolia.

Mutta mukavia asioita: ulkona on ihanan kirpeä pakkanen ja aurinko kajottaa muistutuksena olemassaolostaan. Ja tänään minulla on teatteri-ilta ystävän kanssa. Toivottavasti esitys on hulvattoman hauska ja vie murheeni mennessään.

( kuva lainattu: hs.fi )
Tämä kuu on todellakin ollut täällä bloginkin puolella välillä ikävien asioiden pohtimista. Osaltaan tämä kirjoittaminen on itselleni terapeuttista ja selkeyttää asioita, joten en ole halunnut rajoittaa kirjoittamisiani sen vuoksi. Täytyy todeta, että kaikki ei vaan aina ole elämässä kaunista ja harmonista, vaikka niissä blogin tarkoitus on ollutkin.

Perjantai-illan saavutus

Ei voi kuin toivoa, että maistuu hyvältä...

Uusi tuulia kylpyhuoneeseen

Kylppäriremontti odottaa vielä ainakin ensi kesään, joten vanhahtavaa kylpyhuonetta voisi uudistaa vaikka uusilla pyyhkeillä. Itse asiassa alan olla kyllästynyt vanhoihin värikkäisiin pyyhkeisiin ja voisin laittaa koko pyyhe-repertuaarin uusiksi. Tässä on lähimmät tavoitteet kylppärin ilmeen uusimiseksi:



Lexington ( kuvat Stockmannin sivuilta )


Käsipyyhkeiksi ajattelin kokoa 50*70, käsi- ja kasvopyyhkeet saavat olla mielestäni reilut. Mutta oikeastaan pyyhepuoli on meillä muutenkin niin huonolla tolalla, että myös isot pyyhkeet voisivat mennä meidän aikuisten osalta uusiksi eli reilu pyyhe 100*150. Tässäpä itselleni uusi keräilykohde. Kaikki nuo värit miellyttävät kovasti. Lexingtonin pyyhkeissä on myös ripaus jotain ylellistä, ja ripaus ylellisyyttä arjessakaan ei ole pahitteeksi.

No täytyi kuitenkin keksiä piristystä tällekin päivälle...

Joululahjatoiveisiin lisäisin vielä seuraavat edellisestä listastani pois jääneet...

Kyllä, vaaterenki olisi tarpeellinen ( kuva: Asko )

Kumma kyllä, perusvöistä tuntuu olevan pulaa ( kuvat: H&M ).

Kysymyksiä

Jos maanantai on huono päivä, niin onko koko tuleva viikkokin huono?
Miksi jotkut päivät ovat vain toivottomia?
Miksi en ehdi riittävästi tällä viikolla urheilemaan?
Miksi juuri nyt tuntuu siltä, ettei ole yhtään ystävää kenelle puhua?
Miksi juuri nyt tuntuu siltä, ettei työtäni arvosteta?
Miksi olen tulossa sairaaksi, vai olenko?
Miksi tänään ei mikään piristä?
Miksei voi olla viikonloppu?

Nämä kysymykset kun esittää, voi vetää johtopäätöksen, että on parempi käpertyä peiton alle ja mennä unten maille ja herätä huomiseen aamuun ehkä toivorikkaammin ajatuksin. Tämä päivä ei totisesti ollut minun päiväni.

Pentikin joulutunnelmia...

Joululahjalistaa kerätessäni Pentikin sivuilla tuli vastaan niin ihania tunnelmakuvia, että en malttanut olla niitä keräämättä. Näissä on ihana tunnelma, jonka voi melkein tuntea... Unohdetaan tuo ulkona oleva vesisade.
Kuvat siis lainattu Pentikin sivuilta.

Joululahjalista

Kotona lapseni suunnittelee jo kovasti joululahjalistaa joulupukille. Minäkin inspiroiduin ajatuksesta ja näin se voisi mennä...

Toivoisin Pentikin vanilja-sarjasta kulhoja, sillä näitä vielä kokoelmastani puuttuu. ( kuvat lainattu Pentikin sivuilta )

 

 Jotain hemmottelu.

( kuva Sokoksen sivuilta )

Pitkät hiukset vaativat hoitoa ja hiustuotteet tulevat aina tarpeeseen, esim. Aussien tuotteita olisi kiva kokeilla.

( kuva Sokoksen sivuilta )

Ja tällainen luksuskin kelpaisi.

( kuva Strawberrynet.com:n sivulta )

Ja itse asiassa tämäkin olisi tarpeen.

Näkyypäs huonosti, kyseessä sanakirja. ( kuva Suomalaisen Kirjakaupan sivuilta )

Tässä näin lyhyesti minun listani joulupukille.

Oi ihana perjantai

Viimeiset puolitoista viikkoa ovat olleet raskaita, mutta nyt alkaa helpottaa. Tietyt asiat ovat ratkenneet, toiset taas paremmassa vaiheessa ja loput kuitenkin hallinnassa. Tänään on taas tuntunut pitkästä aikaa siltä, että hymyilyttää ja odottaa tulevia päiviä. Edessä mukava viikonloppu isänpäivän merkeissä perheen ja vanhempieni kanssa. Ihanan rentoa olemista ja muutama koulujuttu siinä sivussa.

Kuva lainattu: www.yhteishyva.fi/.../paras_isanpaiva_ikina

Oikeaoppinen heräteostos

Näin tapahtuu oikeaoppinen heräteostos:

Et ole ostamassa mitään, etkä halua ostaakaan.
Kuljet tietyn vaateliikkeen ohi useana päivänä viikossa, etkä kiinnitä huomiota ikkunan vaatteisiin, tarkoituksellakaan.
Kunnes eräänä päivänä tajuat, että ikkunassa on koko ajan ollut todella kaunis mekko ja pysähdyt katsomaan sitä, hintalappu näyttää niin paljon, että päätät unohtaa sen.
Mutta muutaman tunnin päästä olet pyörtänyt päätöksesi ja päätät kokeilla mekkoa, luotat siihen, ettei se olekaan niin hyvä ja pääset pinteestä.
Mekko osoittautuu todella ihanaksi ja hyvin istuvaksi.
Mutta isket silmäsi myös toiseen mekkoon, jota on myös kokeiltava. Ja sekin on ihana.
Et voi jättää mekkoja ostamatta, sillä sitä harmittelisit myöhemmin.
Keksit itsellesi kasan selityksiä, miksi sinun on saatava juuri ne kaksi mekkoa ja maksettava niistä niin paljon, että H&M:ltä saisi samalla hinnalla viisi mekkoa.
Ostat ne mekot, vähän kirpaisee, mutta olet tyytyväinen lukuunottamatta sitä pikku morkkista totaalisesta heräteostos-hässäkästä ja rahan kulusta.
Mitä jää käteen: ihanat, ajattomat, hyvin istuvat ja monikäyttöiset mekot ja pieni lovi tilillä.

Nimimerkillä: Heikkona kauniisiin vaatteisiin.

Elämänopetus!

Tässä elämän muutoksien myllerryksessä näyttää sattuvan ja tapahtuvan kaikenlaista, mikä ei välttämättä tunnu niin kivalta. Toisaalta, kun kaikki muuttuu, niin on itsekin syytä tarkistaa elämän suuntaa, arvoja ja miettiä sitä mikä on itselle oikeasti tärkeää. Ystävät ovat tärkeitä ja niiden merkitys korostuu nimenomaan vaikeina aikoina. No ehkä tilanne ei ole kannaltani niin vaikea, mutta paljon on meneillään. Ikävä oli huomata omasta ystäväpiiristä epäluotettavuutta. Se on oikeastaan vaikeinta tässä kaikessa ja henkilökohtaisesti eniten kolahtaa, kun huomaa ystävän pettävän luottamuksen ja olevan ns.takin kääntäjä. Mikään ei ole niin inhottava piirre ihmisessä kateuden lisäksi kuin tekopyhyys ja oman edun tavoittelu. Tilanne on minulle rankka, koska en voi sietää ihmisiä, jotka ovat yhtä toisaalla ja toista toisaalla ja sitten kuvittelevat vain kumartavansa joka suuntaan. Sellainen "nuoleskelu" ei vain toimi. Ja periaatteittensa ja sanojensa takana pitää pysyä.

En tiedä, miten asiat siltä osin etenee, mutta sen tiedän, että luottamuksen voi menettää vain kerran. Ja tunnen itseni ihmisenä ja tiedän, että se oli siinä, olkoonkin että joudun pitämään muodolliset välit tiettyjen asioiden vuoksi. En voi kuitenkaan enää luottaa ja se tulee näkymään. Tässä ei nyt selitykset auta, olen periaatteen ihminen ja en voi ymmärtää ihmisiä, jotka myyvät omat periaatteensa vain sen takia, että saavat jostain jotain etua. Rehellinen anteeksipyyntö voisi olla ainoa keino korjata tilanne, mutta sitä en tältä ihmiseltä tule valitettavasti saamaan. Harmi, sillä mielelläni olisin jatkanut siitä missä olimme. Itse olen ystävyyssuhteessa avoin ja rehellinen ja odotan sitä myös vastapuolelta. Tätä en olisi enää halunnut kokea.

Joulu lähestyy...?

Niin ainakin kauppojen mainosten mukaan. Jouluvaloja ja joulukoristeita on tarjolla jo marketeissa, joulukalenterit ja suklaakonvehdit ovat jo esillä, posti tuo lelulehtiä lapsiperheille, jotka sisältävät joululahjalistoja joulupukille...jne. Täytyy sanoa, että mielestäni elämme kuitenkin vielä syksyä ja talvi tuo vasta joulun tullessaan. Sadetta ja pimeää on riittänyt, nyt viikonlopuksi olisi kai luvassa kyllä jo pakkastakin.

No tästä huolimatta alkaa joululahja-härdelli jo pyöriä. Itse ainakin olen jo laatinut listaa, että mitä kenellekin aion ostaa ja taas toista listaa siitä, mitä lapsille voi ostaa, jos joku haluaa tietää lasten toiveita tarkemmin. Pidän joululahjojen ostamisesta. On ihana löytää ja ostaa jotain, josta tietää lahjan saajan pitävän ja ilostuvan. Yleensä keksin helposti lahjoja läheisilleni. Vielä kun olisi aikaa käydä ne shoppailut tekemässä :). Aion kuitenkin saada lahjat pakettikuntoon jo marraskuun aikana, niin joulun valmistelusta saa sitten nauttia rauhassa ja unohtaa lahjastressin ja ihmisruuhkat kaupoissa joulun alla.

Joillekin lahjojen ostaminen on tosi vaikeaa tai vain vaikea keksiä ostettavaa. Mielestäni lahjan arvon ei tarvitse olla suuri, kunhan siinä on käytetty ajatusta. Lahjaa ei pitäisi ostaa vain lahjan ostamisen velvollisuudesta. Tärkeää on, että tunne on lämmin, kun antaa lahjan saajalleen. Aina ei voi välttämättä onnistua löytämään sitä "oikeaa" juttua lahjaksi, silloin on kuitenkin oltava tunne mukana, eikä ostaa sitä ensimmäistä löytämäänsä sinne päin -juttua. Hyödylliset lahjat on hätävara niihin tilanteisiin, kun mitään ei keksi tai löydä, tilpehööriä ei yleensä kannta ostaa tai sitä kivituikkua vain sen takia, että se on Marimekon. Harva meistä ilostuu saadessaan kotiinsa koriste-esineitä, joita on jo omastakin takaa. Ei sillä, etteikö Marimekon kivituikut olisi nättejä ja hyödyllisiäkin, jos niitä ei ole useita jo ennestään.

Uusia tuulia...

Asioilla on tapana järjestyä ja elämän mennä niin kuin sen on tarkoitettu. Kirjoittelin aikaisemmin muutoksen tarpeesta elämääni ja nyt sitä sitten tulee, vaikken itse asioille olekaan tehnyt mitään. Isoja tuulia ja osin kipeitäkin käsitellä, mutta sisällä tunne, että minun kohdallani asiat menevät niin kuin pitääkin. Ei ole syytä hannata vastaan, vaan katsoa mitä muutokset tuovat tullessaan. Yhden loppu on aina toisen alku. Muutokset tulevat tässä tapauksessa vähän "shokkihoidon" kautta, mutta lyhyessä ajassa olen nähnyt jo omat mahdollisuuteni muutoksissa. Toisaalta vanhasta irtautumisen tuskaa, toisaalta jännittää tuleva.

Mutta, sitten muuta. Suloisia pikkutyttöjen vaatteita, näitä on niin paljon kivempi ostella, kuin poikien vaatteita... :)